Paremman yhteiskunnan, paremman Turun puolesta

Liity jäseneksi

Tervetuloa

Turun sosialidemokraattien tavoitteena on huolehtia turkulaisten arjen turvallisuudesta tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrimme noudattaen SDP:n historiallisia suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteita. Olet tervetullut mukaan joukkoon.

Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestö toimii turkulaisten SDP:n puolueosastojen yhteiselimenä, joka samalla johtaa sosialidemokraattista kunnallispolitiikkaa Turussa yhdessä valtuustoryhmän kanssa. Järjestö on perustettu v. 1906. Järjestön puheenjohtajana toimii mittarinkorjaaja Mika Maaskola. Toimistossa palvelevat toiminnanjohtaja Petja Raaska, toimistonhoitaja Johanna Jalonen, sekä toimistoapulainen Mia Ilola. Turun SDP:n sähköpostiosoite on turku (at) sdp.fi.

Ajankohtaista

15.05.2019 Uutisia

Elo ja Pietari: Varsinais-Suomeen perustettava palliatiivisen hoidon keskus

SDP:n kaupunginvaltuutetut, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Päivi Pietari vaativat palliatiivisen eli parantumattomasti sairaan oireita lievittävän hoidon keskuksen perustamista TYKSiin. - Asia nousi pinnalle kun Karinakodin lakkauttamisuutiset tulivat tietoon. On huolestuttavaa, että emme pysty turvaamaan inhimillistä, elämän loppuvaiheen kipua ja surua sekä perheiden kokonaisvaltaista huolta huomioivaa hoitoa, toteaa Elo. - Turun kaupungin järjestämä kotihoito ja Kaskenlinnan saattohoitoyksikkö ovat osa hyvää saattohoitoa, mutta ne eivät vielä takaa yksilöiden ja perheiden kokonaisvaltaista huomioimista eivätkä ne turvaa vaativan erityistason hoitoa, jatkaa Pietari. SDP:n valtuutetut ovat huolissaan koko piirin alueen saattohoidosta, jota ei koordinoida lainkaan. Palliatiivista ja saattohoitoa saa kunnan resursseista riippuen joko kotona tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Jotkut joutuvat viettämään elämänsä viimeiset hetket päivystyksessä ja siirtymällä ambulanssilla hoitopaikasta toiseen, jos elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelmaa ei ole tehty oikeaan aikaan eikä asianmukaista palliatiivista hoitoa ole kunnassa tarjolla. Elo ja Pietari esittävätkin, että palliatiivinen hoito pitäisi järjestää koko Varsinais-Suomen piirin alueella siten, että kaikille olisi tarjolla hyvää, laadukasta, kustannustehokasta ja ennen kaikkea inhimillistä hoitoa. - Ei ole millään mittarilla hyväksyttävää kuljettaa saattohoitopotilasta vuodeosastojen ja päivystyksen välillä vaan on pystyttävä turvaamaan hyvä hoito elämän viimeisten päivien aikana turvallisessa ja osaavassa yksikössä, sanoo Pietari. - Valtioneuvoston asetuksen mukaan yliopistosairaalan on huolehdittava vaativan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tehtävistä sekä palliatiivisen hoidon suunnittelusta ja yhteensovittamisesta alueellisesti. Nyt TYKSin tuleekin pikaisesti selvittää,  miten elämän loppuvaiheen hoito järjestetään ja koordinoidaan koko piirin alueella ja uskon, että Karinakodin osaamisella olisi tässä merkittävä osa, vaatii Elo. Tulee myös selvittää, voisiko nykyisen Karinakodin kiinteistöä hyödyntää tässä käytössä. - Karinakodin puolesta on allekirjoittanut tuhansia ihmisiä aloitteen ja hyvä elämän loppuvaiheen hoito on tärkeää niin potilaalle mutta myös hänen läheisilleen, mikäli hoito on osaavaa ja inhimillistä, summaavat Elo ja Pietari. Elo ja Pietari tulevat jättämään johtamissaan toimielimissä sairaanhoitopiirissä ja lautakunnassa aloitteet saattohoidon kokonaisvaltaisen tilanteen selvittämisestä ja pikaisesta korjaamisesta.   Päivi Pietari by Jere Satamo
14.05.2019 Uutisia

Antton Rönnholm - Turun seudun ääni Euroopan parlamenttiin

– Olen 38-vuotias ja kotoisin Naantalista, opiskellut Turussa sekä asunut kuusi vuotta Brysselissä Tällä hetkellä työskentelen SDP:n puoluesihteerinä Helsingissä. Olen myös Yhteiskunta-alojen korkeakoulutettujen liiton puheenjohtaja, Rönnholm esittelee itsensä. Osa tuntee Rönnholmin kunnallispolitiikasta on Turun kaupunginvaltuustosta ennen Brysseliin lähtöään. Siellä hän toimi myös Turun ja VarsinaisSuomen liiton edunvalvojana. – Olen seurannut politiikkaa lapsesta asti ja tehnyt töitä sen ympärillä koko aikuisikäni. Aivan viimeaikoina ovat työllistäneet erityisesti hallitusneuvottelut Työtehtäviä onkin kertynyt eduskunnan puhemiehen ja kolmen demariministerin erityisavustajana kahdessa eri hallituksessa, energia-alan asiantuntijana ja  kuin tutkijana ajatuspajalle.  Sinulla on siis pitkä työkokemus Brysselistä, mutta puhutko oikeasti ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa? –  Se mitä sanoo on tärkeämpää kuin saada sanottua kaikilla kielillä, mutta tulen kyllä toimeen joka puolella mannerta. Tein maisterinpaperini tuossa tuomiokirkon varjossa ja lisää College of Europessa Belgiassa ja varmana sieltäkin tarttui kiinnostusta kieliin ja ihmisiin. Harrastuksia on liian vähän, mutta yritän lenkkeillä ja lukea muutakin kuin lehtiä. On aika  pelastaa EU Turun SDP nimesi Rönnholmin omaksi ehdokkaakseen huhtikuussa. Keskeiset toimijat ovat lähteneet Turun seudulla myös useissa naapurikunnissa tukemaan hänen valintaansa Euroopan parlamenttiin. Näin halutaan saada Varsinais-Suomen ja Turun seudun näkemystä EU:n päätöksentekoon – toistaiseksi sellainen puuttuu. – On aika pysähtyä miettimään millä on merkitystä. On aika pelastaa EU, kuvailee Rönnholm yhteistä tehtäväämme. Rönnholmin mukaan kasvanut eriarvoisuus on polttoainetta populismille. Tyytymättömyys ja oman tulevaisuuden näköalattomuus on käynnistänyt vastareaktion jossa yhteistyö uhkaa mennä pesuveden mukana. – Kun kiukku ottaa järjeltä vallan, hetkessä voi olla mennyttä kaikki se, mitä on rakennettu sukupolvia. Ei ole talouden Eurooppaa ilman ihmisten Eurooppaa Erityisesti epävakaammassa nykymaailmassa on selvää että juuri maiden välinen yhteistyö takaa rauhan, mutta se taitaa unohtua. Mitkä kysymykset ovat sinulle keskeisiä tulevalla kaudella? – Mitä sitä kiertelemään, on ihan totta, että  EU tuntuu monelle vieraalta ja osalle tarpeettomalta tai jopa haitalliselta. – Ja kun tarkemmin miettii niin vakauden lisäksi muistaa, että laajemmat markkinat vailla vaivalloisia tulleja luovat vaurautta juuri pienille maille. Eli yritysten lisäksi tavallisina tallaajinakin arvostamme yhä mahdollisuutta liikkua vapaasti, sitä että samoilla euroilla voi maksaa ja puhelintaan käyttää järkevään hintaan. Rönnholmin mukaan se missä on menty pieleen niin Euroopassa kuin muualla on kun talous on ohittanut ihmisen. Hän kuvailee miten ennen USAsta lähtenyttä finanssikriisiä oli vallalla sääntöjä, jotka tekivät pankeista koskemattomia ja osasta maista varomattomia. Sitten talouskriisissä ryhdyttiin leikkaamaan ihan perusasioista, vaikka jokainen maa tarvitsee uudistuakseen esimerkiksi laadukkaan koulutuksen. – Samalla yhä oikeisto markkinoi ajatusta, että työelämän suojelussa ei voi tavoitella korkeampaa, mutta veroilla pitää kilpailla alaspäin. – Vapaata maailmaa ei johdeta enää Atlantin takaa. Unionin on kannettava vastuuta, niin arvojen kuin ympäristön puolustajana, mutta se onnistuu vain niin että sen omat asukkaat voivat hyvin.  Paljon puhuttu alustatalous ei voi Rönnholmin mukaan tarkoittaa paluuta 1800-luvulle. Tästä syystä työelämän minimipelisäännöt ovat sekä suomalaisten yritysten ja työntekijöiden etu. – EU:n tasolla on varmistettava, että veroja ei kierretä ja ja yhteisiä varoja käytetään kohteisiin mistä saadaan lisäarvoa kuten tutkimukseen. Vapaa liikkuvuus vaatii toimiakseen riittävät resurssit Schengen-alueen rajavalvontaan. – Pidetään pää kylmänä, ei särjetä sellaista minkä rakentamiseen on mennyt sukupolvia. Turku on ollut Suomen portti Eurooppaan ja sellaisena se pysyy. Me voimme säilyttää sen, mikä on oikein ja me muutamme sen, mikä on väärin, Antton Rönnholm vakuuttaa. Vaikuttaakseen EU:ssa on hyvä tuntea toimintamekanismeja, taustoja ja ihmisiä. Siksi Antton Rönnholm on valmis ja oikea mies tehtävään.   Antton Rönnholm syntynyt Naantalissa 38 vuotta valtiotieteen maisteri, master of European politics and adminstration kuusi vuotta vaikuttamistyötä Brysselissä Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska lisää tietoa: antton.fi
02.05.2019 Uutisia

Mikkel Näkkäläjärven puhe Turussa Vappuna 2019

Hyvät ystävät, kuulijat, vappukansa! Vappu on kansainvälinen työväen juhla. Vapun perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin, joita meillä kaikilla on hyvä syy muistella. Emme ole päässeet tähän tilanteeseen itsestään, vaan edeltävien sukupolvien työn ja ponnistelujen tuloksena. Siksi minulla on ilo ja kunnia puhua teille tänään menneestä, nykypäivästä ja tulevasta. Maailmasta, Suomesta, arvoista ja ihmisyydestä. Ja siitä, millä arvoilla tätä maata pitää johtaa. Vappu on työväen, opiskelijoiden ja tulevaisuuden juhla. Askel keväästä kohti kesää.   Arvoisat kuulijat! Jännitteet Euroopassa ja Itämeren alueella ovat lisääntyneet viime vuosina ja suurvaltapolitiikka tekee paluutaan. Yhdysvaltojen politiikkaa leimaava Amerikka ensin -ajattelu ja Yhdysvaltain presidentin tempoileva ja kaikin puolin riidanhaluinen toiminta tuovat synkkiä pilviä maailmanpolitiikan taivaalle. Venäjän laittomat toimet Ukrainassa osoittavat välinpitämättömyyttä valtioiden suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta kohtaan. On kestämätöntä, että Venäjä toimii tuolla tavalla naapuriaan kohtaan. Myös Kiinan kehitys on sellaista, jota kannattaa seurata kriittisin mielin. On selvää, että Kiina pyrkii kasvattamaan poliittista, taloudellista ja sotilaallista valtaansa ja tekee sitä hyvinkin määrätietoisella tavalla. Suomelle on tärkeää kyetä ylläpitämään vakaita suhteita kaikkiin suurvaltoihin. Suomen on keskityttävä toimissamme tukemaan konfliktien ennaltaehkäisyä. Turvallisuuspolitiikka ei saa olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen on oltava kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn keskittyvää aktiivista vaikuttamista. Viisautta, malttia ja diplomatiaa tarvitaan nyt valtaisan paljon. Minun mielessäni huolta herättää se, että maailman suurimpia sotilasmahteja johtavat tänä päivänä Trump, Xi, Putin ja Erdogan. Sen vuoksi Suomella ja varsinkin Euroopan unionilla on iso vastuu olla järjen äänenä tässä hullulta tuntuvassa maailmassa. Suomen historiaa on leimannut sodat ja epävakaus. Suomen on aina pitänyt elää siten, että selviämme tiukkojenkin tilanteiden puristuksessa. 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa on opettanut meille viisautta, joskin toisinaan Suomessa Venäjää on ymmärretty mielestäni turhankin paljon. Euroopan unioni on maailmanhistorian menestyksekkäin rauhanprojekti. Euroopan unioni on myös maailman suurin talous. Euroopan unionilla on mahdollisuus olla johtaja maailmassa, jossa valtaa pitää monet autoritääriset johtajat ja moni kysymys on karannut pois demokraattisen vallan piiristä kansainvälisille suuryrityksille. EU:n on otettava jälleen vahvemmin roolia rauhantyössä, mutta yhä enemmän myös turvallisuuden rakentajana ja kansalaisten hyvinvoinnin unionina. Jotta EU voi olla todellinen tekijä maailmassa, on jäsenvaltioiden luotettava yhä enemmän toisiinsa ja annettava EU:lle mahdollisuuksia ottaa roolia. Euroopan unionin uudistaminen on kysymys, joka tulee olemaan myös tulevan maamme hallituksen pöydällä. Etenkin, kun tänä kesänä Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa. Silloin meillä on tilaisuus olla ajamassa uudistuksia, jotka vaikuttavat myös tulevien sukupolvien elämään.   Arvoisat kuulijat! Niin monet nykymaailman, tulevien sukupolvien ja ihmiskunnan keskeisimmät haasteet ovat suuria, voivat tuntua kaukaisilta ja sellaisilta, joihin on vaikeaa vaikuttaa. Oli puhe sitten rauhasta, ilmastonmuutoksen torjumisesta, maailmantaloudesta tai vaikkapa nopeasti tapahtuneesta globaalista varallisuuserojen kasvusta. Monen kysymyksen edessä olo voi olla voimaton. Toisaalta on heitä, jotka ajattelevat asiaa niin, että kyllä nämä joku muu tai vaikkapa kehittyvä teknologia ennen pitkää hoitaa. Kumpikin ajattelutapa voi olla kohtalokas. Tämä aika kaipaa poliitikkoja, yritysjohtajia ja ihan tavallisia ihmisiä, jotka uskovat siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Perusteeton optimismi on asia, jota pitää välttää. Silloin tulee helposti tyytyneeksi sellaiseen, että joku muu tämän hoitaa. Vielä perusteetonta optimismiakin vaarallisempaa on kyynisyys: se lamaannuttaa ja luo tunnelmaa, ettei mitään ole tehtävissä ja on turha edes yrittää. Tarvitaan aktivismia ja aktiivista toimijuutta: ilman sitä ei muuteta maailmassa yhtään mitään. Suomen onni ja ylpeys on se, että meillä on vahva kansalaisyhteiskunta. Suomi on tuhansien järvien ja 130 000 järjestön maa. Vahva kansalaisyhteiskunta on asia, jota pitää arvostaa ja vaalia - siihen tarvitaan myös valtiota, joka tätä toimintaa tukee. Erityisen iloinen olen kuitenkin ollut viime aikoina kasvaneesta nuorten liikehdinnästä ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta. Ilmastonmuutos on kysymys, joka on saanut nuoret ympäri maailman toimimaan. Pelkästään maaliskuun ilmastolakkoon osallistui yli miljoona koululaista 120 maassa.   On tärkeää ja arvostettavaa, että nuoret ovat laittaneet itsensä tämän puolesta likoon, mutta samalla se muistuttaa ikävästä tosiasiasta: nykyiset ja edelliset päättäjät maailmassa ja Suomessa eivät ole tehneet asian eteen tarpeeksi. On korkea aika ottaa ilmastonmuutos aidosti vakavasti. Jos me emme sitä tee, päätämme antaa lapsillemme ja lastenlapsillemme hyvin erilaisen maailman kuin, missä itse olemme eläneet. Eikä se maailma ole parempi kuin se, mikä meidän kotimme on. Ei ole aika perusteettoman optimismin, mutta vielä vähemmän kyynisyyden. On sen aika, että otamme itse kohtalomme omiin käsiimme.   Hyvät ystävät, Puhuin viime vappuna Mäntsälän torilla ja sanoin: “Uskon ja toivon, että kun vuoden päästä vietämme vappua, meillä on maassa mäntsäläläinen pääministeri. Sen eteen meidän on tehtävä kaikkemme, koska toista oikeistohallitusta Suomi ei kestä.” Vielä ei ole maassa uutta pääministeriä, mutta hallitustunnustelija on. Olen vakuuttunut siitä, että myös sosialidemokraattinen pääministeri Suomeen saadaan. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999 SDP on suurin puolue eduskuntavaaleissa. Nyt meillä sosialidemokraateilla on iso vastuun kantamisen hetki. Sitä vastuun kantamista on toki perusteltua toivoa myös kaikilta muilta puolueilta, jotta Suomeen saadaan enemmistöhallitus, joka pystyy lähtemään ratkomaan sukupolvemme ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä. Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Teknologinen kehitys, globalisaatio ja ilmastonmuutos edellyttävät, että politiikassakin katsotaan yhtä vaalikautta pidemmälle. SDP on esittänyt tulevaisuuslinjassamme askelmerkkejä siihen, miten päästään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle polulle. Osaaminen on se tärkeä menestysvaltti, jolla suomalaista yhteiskuntaa on aina rakennettu. Siitä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Viime vaalikaudella tehdyt koulutusleikkaukset ovat pahinta myrkkyä, mitä tulevaisuuden rakentamisen kannalta on tehty. Tällaiseen meillä ei ole varaa - Suomeen tarvitaan koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen kunnianpalautus! Jokainen nuori tarvitsee tasa-arvoiset mahdollisuudet elämään. Siksi toisen asteen koulutuksen on oltava aidosti maksutonta ja oppivelvollisuus on ulotettava koskemaan myös sitä. Pelkällä peruskoululla ei pärjää, emmekä voi sellaista olettaakaan. Työelämän kehittämisessä on tulevalla vaalikaudella palattava luottamuksen ja sopimisen kulttuuriin. Sanelulla ja pakolla ei tätä maata ole rakennettu eikä rakenneta tulevaisuudessakaan. Aito osapuolia kunnioittava dialogi on paras tae tasapainoiselle ja solidaariselle yhteiskuntakehitykselle. Tämä on syytä aivan kaikkien ymmärtää - Suomeen ei kaivata repimistä eikä runnomista. Ja sitten siihen sukupolvemme tärkeimpään kysymykseen: ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen. SDP:n selkeänä tavoitteena on hiilineutraali Suomi. Kaikki tutkimus osoittaa sen, miten tärkeää on saada ilmaston lämpeneminen pysäytettyä 1,5 asteeseen. Jos emme onnistu siinä, on sen seuraukset inhimillisesti ja ekologisesti kestämättömiä, nopeita ja peruuttamattomia. Kiire meillä on, siitä ei pääse mihinkään. Muutos on silti mahdollinen, eikä kyynisyyten pidä vaipua. Meidän on siirryttävä ilmaston kannalta kestävämpiin ratkaisuihin energiantuotannossa, teollisuudessa, liikkumisessa, kulutuksessa ja ruuantuotannossa. Meidän on vahvistettava metsien ja maaperän hiilinieluja ja on luovuttava fossiilisista polttoaineista. Tarvitsemme myös merkittäviä investointeja liikenneinfraan, joista tärkeänä on mainittava Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna. Se on hanke, joka vastaa sekä työllisyyden parantamiseen, että ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Tunnin juna toisi kestävän liikkumisen yhä useamman ihmisen ulottuville ja kokonaan uusille alueille. Tunnin juna on tärkeä kasvuhanke ja ilmastoteko, joka tulevan hallituksen pitää käynnistää ensi töikseen. Suomen on oltava viimeistään 2030-luvulla päästötön valtio, mutta meidän on oltava myös hyvinvointivaltio. Siksi ratkaisujen pitää olla sellaisia, että ne ovat kestäviä paitsi ympäristön, myös ihan tavallisten ihmisten näkökulmasta. Hiilineutraali Suomi on onnellisten ja hyvinvoivien ihmisten Suomi, jossa elämä voi olla nykyistä parempaa. Jos Suomi siinä onnistuu, voimme näyttää esimerkkiä koko maailmalle. Ehkä päästötön hyvinvointivaltio voi olla se visio, jota kohti kuljemme ja kun sen saavutamme, on se jotain, mitä maailmalta tullaan meille ihastelemaan peruskoulun tapaan. Kaikkeen tähän tarvitaan myös Euroopan unionia ja vahvaa vaikuttamista kansainvälisillä areenoilla. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa on edistyttävä ja ilmastotoimien pitää olla linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Vahva EU on maailman kannalta se toimija, joka voi ja uskaltaa ajaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä vahvimmin eteenpäin. Jotta se on mahdollista, on EU:a uudistettava nykyistä parempaan iskuun. Vuodesta 2008 alkaneen Euroopan haasteiden vuosikymmenen jälkeen olemme eurovaalikeväänä tilanteessa, jossa suuri rauhanprojekti, kaupankäynnin edistäjä ja ihmisten oikeuksien ja vapauksien puolustaja on vaarassa rampautua. Sen takia on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unioniin ja sen kehittämiseen rakentavasti suhtautuvat ihmiset lähtevät äänestämään kevään eurovaaleissa. Kevään eurovaalit on äänestys Euroopan suunnasta. Pahimmillaan suunnaksi voi tulla hajaannuksen Eurooppa, jossa puoluekenttä pirstoutuu ja populistit nostavat päätään ja halvaannuttavat EU:n aikana, jolloin maailma tarvitsee vahvaa ihmisten vapauksien ja oikeuksien, rauhan ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn puolestapuhujaa. EU on viimeisiä oikeudenmukaisuuden puolustajia maailmassa, jossa suurvaltapolitiikka tekee paluutaan, yleismaailmallisia arvoja vähätellään ja yhteiskunnat kääntyvät sisäänpäin. Juuri sellaisena aikana, jolloin kaikki maailman ja tulevien sukupolvien kannalta keskeisimmät kysymykset vaativat globaaleja ratkaisuja ja kansainvälistä yhteistyötä. EU:n on näytettävä suuntaa ja vaadittava myös muilta lisää ilmastonmuutosta torjuttaessa. Myös kauppapolitiikka on otettava yhä vahvemmin ilmastopolitiikan välineeksi. EU:n on oltava aktiivinen demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaja niin maailmalla kuin Euroopan sisälläkin. Meidän on rakennettava EU, joka kantaa myös sosiaalista vastuuta talouden kehityksen tukemisen rinnalla. EU-projektia on kehitettävä taistelemaan eriarvoistumista ja sosiaalisia ongelmia vastaan. Näin vältämme aiempien vuosien virheet. Katto kannattaa korjata hyvän sään aikana. EU:a tarvitaan puolustamaan ihmisten oikeuksia omiin tietoihin ja yksityisyyteen aikana, kun yhteiskunnat ovat digitalisoituneet ja suurten it-jättien asema on vahva. 2020-luvun sääntöjä on rakennettava vapauden, demokratian, tasa-arvon ja ihmisarvon periaatteita kunnioittaen - ei digikapitalistien tai totalitarististen valtioiden ehdoilla.   Hyvät ystävät! Suomeen tarvitaan kestävän kehityksen hallitus. Sellainen, joka lähtee määrätietoisesti rakentamaan Suomesta päästötöntä hyvinvointivaltiota, aktiivista kansainvälistä toimijaa ja ihmisoikeuksien mallimaata. Maata, missä kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Tämä tehtävä on otettava vakavasti, jotta historia muistaa tämän hallituksen sellaisena, joka toimi, kun toimia tarvittiin ja kantoi vastuuta, kun maailma vastuun kantamista kovimmin huusi. Tarvitsemme hallituksen, joka uskoo valistuksen projektiin: siihen, että tieto, tutkimus ja universaalit arvot ovat kehityksen tae. Suomi ja maailma tarvitsevat uutta toivoa. Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille oikein hyvää vappua!   Puhuja Mikkel Näkkäläjärvi on Demarinuorten puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas, sekä Lapin tepsiläisiä  
Lisää ajankohtaisia