Tulevan talven suurimmat haasteet eivät ole vielä ehtineet näyttäytyä kaikessa karmeudessaan. Siitä huolimatta sähkön korkea hinta on jo nyt ajanut monia suomalaisia lähes epätoivon partaalle. Monessa perheessä on jouduttu säätämään kotien lämpötilat kipurajan alle, eikä edes ruokaan tai laskujen maksamiseen tahdo enää riittää rahaa. Lasten harrastustoiminnasta on jouduttu tinkimään, mahdollisesti jopa luopumaan kokonaan.

Sama tilanne koskee monia yrittäjiä Suomessa. Sähkön korkea hinta on jo itsessään yrittäjälle ja yrityksille melkoinen haaste, mutta sillä on valitettavasti myös monta muuta seurannaisvaikutusta. Korkea energian hinta nostaa suoraan myös yritysten hankkimien raaka-aineiden hintoja. Tämä puolestaan vaikuttaa voimakkaasti tuotantokustannusten nousuun. Kohonneita tuotantokustannuksia ei voida kuitenkaan siirtää suoraan asiakkaiden maksettaviksi, sillä se saattaisi tyrehdyttää liiketoiminnan kokonaan.

Pandemia, inflaatio, ruoan hinta, lainojen korkotaso, Ukrainan sota ja erittäin korkea energian hinta maalaavat synkän kuvan tulevaisuudesta. Miten tästä kaikesta selvitään?

Suomi on vuosikymmenten ajan tuonut Venäjältä kaasua ja polttoaineita yhteiskuntamme tarpeisiin. Tämä tie on nyt tullut ainakin väliaikaisesti tiensä päähän, eikä ole realistista ajatella, että paluu entisajan malliin olisi enää ylipäätään edes mahdollista, saatikka suotavaa. Sähkön tuotantokustannukset ovat ymmärrettävästi näin ollen lähteneet nousuun myös meillä Suomessa.

Suomen hallitus onkin ennakoinut talven haasteita ja päättänyt laskea sähkön arvolisäveron 24 prosentista 10 prosenttiin joulu- ja huhtikuun välisenä aikana. Tällä toimenpiteellä hallitus haluaa helpottaa tuhansien suomalaisten perheiden mahdollisuutta selviytyä talven aikana kohisten nousseista sähkölaskuista.

Hallituksen päätös on tervetullut ja oikeansuuntainen, mutta se ei valitettavasti tule ratkaisemaan tätä erittäin hankalaa tilannetta. Olemme tällä hetkellä kirjaimellisesti suuren kansallisen hädän äärellä.

Tätä hätää voidaan parhaiten avata konkreettisen esimerkin kautta. Oletetaan, että eräs suomalainen perhe nimeltä Virtanen asuu vanhassa sähkölämmitteisessä rintamamiestalossa, jossa vuosittainen sähkönkulutus on 25000 kWh. Virtasen perheen yksivuotinen määräaikainen sähkösopimus on päättynyt marraskuussa 2022. Vanhan sähkösopimuksen mukaan perhe on maksanut sähköyhtiölle 5 snt/kWh itse sähköstä ja sähkönsiirtomaksuna 8 snt/kWh. Sähköyhtiön veloittama perusmaksu on ollut 25 e/kk. Vuositasolla Virtasten sähkökustannukset ovat olleet 3550 euroa.

Nyt on varmistettava, että kaikki suomalaiset selviävät tästä ja tulevista talvista ilman, että heidän taloutensa romahtaa.

Joulukuussa 2022 Virtasen perhe on joutunut tekemään uuden sähkösopimuksen sähköyhtiönsä kanssa. Perhe on yrittänyt kilpailuttaa sähkön hinnan eri sähköyhtiöitten välillä, mutta se on osoittautunut turhaksi, sillä tarjolla olevia vaihtoehtoja on ollut olemassa tasan kaksi. Ne ovat pörssisähkö, jossa sähkön hinta vaihtelee päivästä päivään tai kiinteähintainen sähkösopimus, jonka hinta on 50 snt/kWh. Virtaset päätyvät ottamaan kiinteähintaisen yksivuotisen sopimuksen, sillä pörssisähkön hinnan on ennakoitu nousevan talven kovemmilla pakkasilla peräti hintaan 100 snt/kWh.

Kiinteähintaisella uudella (50 snt/kWh) sähkösopimuksella ja samalla vuosittaisella kulutuksella kuin aiemmin (25000 kWh/a), jossa sähkönsiirto- ja perusmaksu säilyvät ennallaan, perheen vuosittaisen sähkönkulutuksen hinnaksi muodostuu 14 800 euroa. Nousua edelliseen vuoteen on häkellyttävät 11 250 euroa.

Vaikka Virtasen perhe voisi vähentää sähkönkulutuksen kustannuksista hallituksen päätöksellä myönnettävän kotitalousvähennyksen maksimissaan (so. 2400 euroa ennen 100 euron omavastuuta), tulee heidän kuluvan vuoden sähkölaskunsa olemaan peräti 8 950 euroa kalliimpi kuin edellisen vuoden vastaava. Tästä ei Virtasen perhe tule millään selviytymään.

Miten Virtaset ja muut vastaavassa tilanteessa olevat suomalaiset perheet siis voidaan pelastaa? Miten pelastetaan suomalaiset yritykset?

Ainoa oikea ratkaisu tässä haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa on määrätä sähkön myyntihinnalle hintakatto, joka voisi olla 10-15 snt/kWh. Tämä on todellakin mahdollista ja se on puhdas tahtokysymys. Suomen hallituksen ja sähköyhtiöitten tulisi toimia asiassa pikaisesti ja jo ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.

Ihmisen perustarpeita ovat puhdas juomavesi sekä riittävästi ruokaa ja lämpöä. Elämme maailman parhaassa maassa, jossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on aina vaalittu. Nyt on varmistettava, että kaikki suomalaiset selviävät tästä ja tulevista talvista ilman, että heidän taloutensa romahtaa.

Yhteiskuntamme on huolehdittava niistä ihmisistä ja yrityksistä, jotka ovat sinnikkäästi olleet rakentamassa hyvinvointivaltiotamme vuosikymmenten ajan, sillä heidän tulevaisuutensa on nyt uhattuna.

Leif Grönroos eduskuntavaaliehdokas

Julkaistu Turun Sanomissa 16.12.