Kokoomusnuorten Arvi Tolvanen oli mielipidetekstissään 5.4. vahvasti sitä mieltä, että turhaan kitistään opiskelijoihin kohdistuvista leikkauksista. Teksti alkoi surullisen kuuluisalla oikeistolaisen poliitikon mantralla siitä, kuinka opiskelijan toimeentulo paranee hallituksen toimien seurauksena. Argumentointi perustui siihen, että opintolainan maksimimäärä nousee, ja se opintorahan ohella kasvattaa kokonaispottia.

Kuitenkin tässä kohtaa on oikeistoa hyvä muistuttaa siitä tosiasiasta, että siinä missä julkinen velkakin, myös yksityinen täytyy maksaa takaisin – vieläpä korkojen kera.

Eduskuntavaalien aikana osa äänestäjistä saattoi luulla, että kokoomus haluaa lopettaa velaksi elämisen, mutta eihän tämä koske opiskelijoita. Tässä käytetään vähän samaa logiikkaa, kun aikanaan Sipilän hallitus vähensi valtion velkaa siirtämällä velkaantumista kunnille. Nyt siirretään yksityishenkilöille, eikä silti valtion velanotolle näy loppua.

Siis opiskelijalla on jatkossakin opintorahaa, jonka indeksikorotukset ovat jäissä, käytössään maksimissaan se samainen 279,38 euroa kuin ennenkin. Siihen päälle toki velkaa voi ottaa enemmän kuin koskaan, hurraa!

Jos puolestaan opiskelija saa asumistukea, siitä on Orpon hallituksen ansiosta poistunut 1.4. aiemmin voimassa ollut 300 euron ansiotulovähennys. On myös tutkittu liian työssäkäynnin viivästyttävän opintoja ja näin ollen vähentävän opintolainahyvitystä.

Siinä voi sitten lotota, kuka tässä tilanteessa ryhtyy synnytystalkoisiin kotimaamme huoltosuhteen parantamiseksi!

Tolvanen puhuu myös työmarkkina-asemaan sijoittamisesta. Totta tosiaan, ei ekonomeilla tai lääkäreillä ole huolta huomisesta, mutta entäpä pienipalkkaiset tai vaikeasti työllistyvät korkeakoulutetut? Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa lastentarhanopettajat, kirjastonhoitajat, sairaanhoitajat, amanuenssit ja kielenkääntäjät. Silloin on tilanne toinen. Opiskelijat kun eivät ole kaikki homogeenista massaa, kuten kokoomus antaa ymmärtää. Siksi keskipalkka ja keskimääräinen työttömyys eivät kerro koko totuutta.

Ja kyllä Tolvasen mainitseman korkeakoulutettujen matalapalkkaisimman tulokymmennyksen olisi syytäkin tienata enemmän kuin toisen asteen suorittaneen. Onhan siinä kovalla rahalla istuttu korkeakoulussa useampi vuosi.

Vaan totuus on toinen. Jokainen voi kotiläksynään vertailla vaikkapa LVI-asentajan ja lastentarhanopettajan palkkaa.

Lisäksi keskustelussa on hyvä huomioida se, että monet näistä leikkauksista kohdistuvat samoihin ihmisiin. Mielenterveysongelmat ja uupumus ovat jo vuosia olleet yleisimpiä syitä sairaspoissaoloille/työkyvyttömyydelle. Nyt kun opiskelija valmistuu parhaassa perheenperustamisiässä ylempään korkeakoulututkintoon, hänellä on pahimmassa tapauksessa opintolainaa korkoineen ja kuluineen takataskussa takaisinmaksettavana noin 46 000 euroa, jota saa aika kauan maksaa lastentarhanopettajan palkalla. Lainahyvitystä ei tule työnteon takia venyneiden opintojen myötä ja kaiken päälle vastavalmistunut on jo valmiiksi uupunut varsinaisen työuran alkaessa.

Lisäksi vielä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat ensimmäisenä vuorossa soten rahoituksesta leikattaessa, eikä yhteiskunta kannusta edes ensiasunnon ostoon enää verohuojennuksella tai maksa tukien lapsikorotuksia entiseen tapaan.

Siinä voi sitten lotota, kuka tässä tilanteessa ryhtyy synnytystalkoisiin kotimaamme huoltosuhteen parantamiseksi!

ALEKSI SURO

KTK-opiskelija, Raision Sdp:n puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu, TYY:n edaattori

MARI VAN DEN BERG

Demariopiskelijoiden puheenjohtaja, TYY:n taloustoimikunnan puheenjohtaja, V-S Demarinaisten 2. varapuheenjohtaja

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 8.4.2024.